Depression hoito vaatii lääkehoitoa ja psykoterapiaa

Depressio on vakava sairaus

​Depressio on vakava sairaus, josta tutkimusten mukaan kärsii vuosittain noin viisi prosenttia väestöstä. Depression oireina on masentunut mieliala ja jatkuva alakuloisuus.

Sairastunut ei koe saavansa enää mielihyvää mistään tai ole innostunut. Pahimmillaan depressio voi tutkimusten mukaan johtaa itsemurhaan, mistä syystä taudin varhainen diagnosointi ja hoidon aloittaminen ovat todella tärkeitä asioita. Depression hoito sisältää yleensä niin lääkityksen kuin psykoterapeuttisenkin hoidon.

Depression hoito on tehokkainta silloin, kun edellä mainittuja hoitoja käytetään yhtä aikaa. Hoidossa olisi hyvä huomioida myös potilaan läheiset, sillä depressio vaikuttaa usein koko perheeseen. Hoito jaetaan akuutti-, jatko- ja ylläpitohoitoon.

Ylläpitohoidolla tavoitellaan tilannetta, jossa depressio ei enää uusisi. Hoidossa tärkeää on myös löytää kullekin yksittäiselle potilaalle sopivin hoito.

Tärkeintä on, että potilas löytää jälleen elämänilon ja kokee mielihyvää sekä innostusta!

​Depression hoidon vaiheet

Depression hoito jaetaan yleisesti kolmeen vaiheeseen. Nämä ovat akuuttivaihe, jatkovaihe ja ylläpitovaihe. Hoidon akuuttivaiheessa potilaalle annetaan terapiaa ja lääkehoitoa mieluiten yhtäaikaa parhaimman tehon saavuttamiseksi.

Depression hoito ei ole aivan yksinkertaista. Depression syvyys sekä saatavilla olevat hoitomuodot vaikuttavat varsinaiseen hoitoon. Akuuttivaihetta seuraa jatkohoito. Jatkohoidon vaiheessa on tutkimuksen mukaan vielä kohtuullisen suuri mahdollisuus sille, että oireet palaavat.

Lääkehoito voidaan lopettaa, jos potilas on ollut puoli vuotta ilman oireita. Lääkehoito lopetetaan kuitenkin aina asteittain ja tässä vaiheessa tulee huomioida se, että potilas voi kärsiä lääkkeiden lopettamiseen liittyvistä oireista, kuten univaikeuksista ja ahdistuneisuudesta. Jatkohoitoa seuraa ylläpitovaihe. 

Ylläpitovaihetta tarvitaan ainakin tilanteessa, jossa depression on todettu olevan toistuva ja potilaan sairausjaksot ovat olleet keskivaikeita. Myös itsetuhoisuus tai toimintakyvyn heikkeneminen saattavat olla syitä ylläpitojaksolle. Ylläpitovaiheessa potilaan tilaa seurataan säännöllisesti esimerkiksi vuosittain. Tärkeää on potilaan elämäntilanteen tukeminen ja se että depressio ei enää uusi!

​Depression hoito sisältää myös psykoterapeuttisen hoidon, mikä on lääkehoidon ohella yksi tärkeimmistä hoitomuodoista. Terapia voi olla lyhytkestoista tai pidempijaksoista riippuen depression laadusta ja syvyydestä. Tärkeintä on kohdella potilasta yksilönä ja löytää juuri tälle potilaalle sopivin terapiamuoto.

Arvion psykoterapian tarpeesta tekee psykiatrian erikoislääkäri. Tarkoituksena on, että psykoterapialla voidaan tukea potilaan toipumista ja toimintakyvyn palautumista. Terapiassa on tutkimusten mukaan hyvä paneutua etenkin potilaan minäkuvaan, tunne-elämään, toimintatapoihin, ajattelumalleihin ja muihin masennusta ylläpitäviin mielikuviin. Myös potilas voi esittää omia toiveitaan ja mieltymyksiään hoidon suhteen.

Yleensä psykoterapeuttinen hoito rakennetaan yksilöterapiana, mutta toisinaan voidaan käyttää muitakin terapian muotoja. Toisinaan toimivaa voi olla esimerkiksi pariterapia tai perheterapia.

​Millainen on depressiopotilaan toimintakyky?

​Depressiopotilaan toimintakyky vaihtelee erittäin paljon riippuen siitä, miten vaikeasta depressiosta on kyse. Lievässä depressiossa toimintakyky ei usein juurikaan heikkene, mutta vaikeasta depressiosta kärsivän voi olla vaikeaa selviytyä jopa päivittäisistä askareista.

Pienetkin asiat tuntuvat raskailta ja potilas viihtyy parhaiten peiton alla. Onnistunut depression hoito onneksi palauttaa yleensä potilaan toimintakyvyn ja hän pystyy palaamaan normaaliin arkeen. Depression hoidossa tärkeää on sopivan hoitomuodon löytäminen. Tähän kuuluvat siis sekä lääkehoito että psykoterapia. Hoidossa tärkeää on varhainen diagnoosi, jonka tavoitteena on potilaan toimintakyvyn palauttaminen ja se, että depressio ei enää uusi potilaalla.

Depressio on vakava sairaus, jota hoidetaan niin perusterveydenhuollossa kuin työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossakin. Usein perusterveydenhuolto on riittävä, mutta erityisen vakava depressio voi vaatia hoitoa jopa erikoissairaanhoidossa.

Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että depressiosta voi parantua ja potilas voi löytää jälleen ilon elämäänsä ja elää lopun elämänsä ilman masennusta.